Håkansbölen kartanomuseo
Tein hellepäivän hikisen retken Vantaalle, Håkansbölen kartanomuseoon ja sen viereiseen kahvila-ravintola Håkansiin.
Retkellä mieleeni muistui, kuinka noin vuosi sitten vitsailin, että toiset koettelevat rajojaan ekstremelajien parissa, mutta minä suuntaan taaperon kanssa kaksistaan huvilamuseoon (kuvia ja juttu Villa Rulluddista löytyy täältä).
Näin vuotta myöhemmin ollaan virallisesti taaperovaiheesta päästy ohi ja syöksytty suinpäin tahtoikään. Helteellä kun hikoiluttaa muutenkin, niin sama kai se on sitten vähän lisätä panoksia ja suunnata muksun kanssa Vantaalle kartanomuseoon eli paikkaan jossa likimain mihinkään ei saa koskea 🤭
Håkansbölen kartanomuseon infotekstit kertoivat, että arkkitehti Armas Lindgren oli alkujaan pyydetty suunnittelemaan kartanon uudistusta, mutta muutostyöt vaihtuivat kokonaan uuteen päärakennukseen, joka valmistui 1908.
Samalla paikalla on sijainnut ainakin kaksi aiempaa päärakennusta, ja nykyisen rakennuksen kellarikerros on peräisin 1700-luvun kartanosta.
Håkansböle edustaa tyyliltään jugendia, jolle tyypilliseen tapaan se on niin sanottu kokonaistaideteos, eli itse rakennuksien lisäksi arkkitehdit ovat suunnitelleet myös huonekalut, sisustuksen ja jopa puutarhoja.
Tyyliin kuuluvat koristeelliset luontoaiheet ja runsaat yksityiskohdat. Lindgrenin suunnittelemista esineistä suurin osa on nyt pysyvästi esillä uudessa kartanomuseossa.
Kartanomuseon päänäyttely kertoo kartanon ja sen asukkaiden historiasta. Vaihtuvassa näyttelyssä oli nyt aiheena Armas Lindgren.
Itse kartanon lisäksi pihapiirissä on pikkutalli, aittoja ja leikkimökki.
Sekä kartanomuseoon että sen puutarhaan järjestetään opastuksia, joilla paikasta saa varmasti vielä enemmän irti! Niihin kannattaa tutustua kartanomuseon sivuilla.
Kahvila-ravintola Håkans löytyy ihan kartanon kupeesta, vanhasta Pehtoorintalosta. Tila on kaunis, uutta ja vanhaa yhdistävä, ja ihanan valoisa. Valikoimasta testasimme vain jäätelöt kuuman kesäpäivän kunniaksi, mutta muutkin annokset kuulostivat ja näyttivät hyvältä.
Osuimme saapumaan kuvaamisen kannalta hyvään hetkeen, sillä näin montaa tyhjää pöytää ei pitkään ollut tarjolla. Paikka vaikutti suositulta ja kahvila-ravintolan pihalla pistettiinkin parasta aikaa illan keikkaa varten puitteita pystyyn.
Lapsen kanssa retkeillessä on parasta se, että samoissa paikoissa voi ihastella aivan eri asioita. Kartanomuseossa meitä molempia viehätti pienoismalli (lapsen mielestä se oli tietenkin nukketalo), mutta kahvila-ravintolan kohdalla kiinnostavin nähtävyys taisi olla pihalla käynnissä ollut taittotuolien tehokas avaaminen 😊