Taiteilijakoti Villa Kokkonen
Kesälomalla teimme junaretken Järvenpäähän tutustumaan Villa Kokkoseen. Kyseessä on arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) ystävälleen, säveltäjä Joonas Kokkoselle (1921–1996) suunnittelema koti ja työtila. Villa valmistui vuonna 1969, ja se on yksi harvoista yksityiskodeista, joita Aalto koskaan suunnitteli.
Matka alkoi Järvenpään juna-asemalta, josta kävelimme suorinta reittiä noin kolme kilometriä. Rattaiden kanssa siihen kului noin 40 minuuttia. Paluumatkalla kiersimme eri reittiä, pysähdyimme leikkipuistoihin ja näimme jopa lauman lampaita.
Villa Kokkonen on avoinna vain opastetuilla kierroksilla. Tämä teki vierailusta erilaisen kuin tavallinen museokäynti. Mukana oli meidän kaksivuotias, jonka innostunut ääni kantautui kierroksen alkumetreillä: “Äiti! Kuului ääni! Mikä ääni? Se on lintu, lintuääni kuuluu!”
Jotta muut vierailijat saivat keskittyä kierrokseen kunnalla, istuin lopulta eteisen lattialla (sinne kuuli oppaan kertomuksen olohuoneen ja työhuoneen puolelta), lapsi sylissäni katsomassa äänetöntä autovideota. Ei ehkä sellainen arkkitehtuurivierailu, jonka olin etukäteen kuvitellut, mutta toimi se näinkin! Onneksi mummi oli mukana apukäsinä, jolloin pääsin ottamaan kuvia upeasta talosta.
Aalto halusi luoda kontrastin rakennuksen ulko- ja sisäpuolen välille. Kadun puoleinen julkisivu on musta ja jopa karun pelkistetty, kun taas sisätiloissa valo ja puu ovat pääroolissa. Ulko-oven ylle lisättiin rakennusvaiheessa aaltoileva valkoinen katos, jotta julkisivu ei jäisi liian yksinkertaiseksi.
Pihapiiristä löytyy myös pieni autotalli, joka on muutettu museon toimistoksi. Sieltä löytyvät lipunmyynti ja pieni museokauppa, joiden kautta kuljetaan taiteilijakodin pihalle.
Rakennuksesta on saatavilla myös verkosta löytyvä, todella kiinnostava ja kattava rakennushistoriaselvitys. Sen laatinut Alvar Aalto -säätiön rakennustutkija Joni Rousku kuvailee villaa kahden kansainvälisesti menestyneen taiteilijan urien risteyspaikaksi. Juuri tuo ainutlaatuinen taiteilijaystävyys tekee Villa Kokkosesta erityisen kulttuuriperintökohteen.
Aalto ei veloittanut omasta suunnittelutyöstään Kokkoselta mitään. Kiitokseksi Kokkonen omisti hänelle työn alla olleen sellokonsertonsa.
Opas kertoi, että ruokailupöydän yllä olevat kolme valaisinta on joskus varastettu kattoikkunan kautta (kuin elokuvissa konsanaan!). Ne pystyttiin kuitenkin tunnistamaan ja saamaan takaisin, sillä ne ovat Villa Kokkoseen suunnittellut, eivätkä siten ole sellaisia kuin on ollut yleisesti tuotannossa.
Ei ehkä yllätä, että muusikon kodissa akustiikka oli tärkeää ja Kokkonen toivoi työhuoneen pintamateriaalien olevan puuta, jotta tilasta ei tulisi liian kaikuisa. Rakennuksen kerrotaan rakentuneen flyygelin ympärille. Myös kalusteet ovat pitkälti Artekin ja Aallon tähän kohteeseen suunnittelemia yksittäiskappaleita.
Työhuoneessa oli nähtävillä kuva Aallon ensimmäisestä luonnoksesta, jonka alkuperäisen version hän oli piirtänyt tonttikatselmuksen jälkeen paikallisen ravintolan pöytäliinaan.
Työhuoneen takan kohdalla muurari oli kuulemma tulkinnut suunnitelmia eri tavoin Aallon tarkoittamasta. Aaltoilevan muodon olisi tullut olla vain kulmassa, kuten olohuoneen takassa, mutta muurari oli jatkanut sitä läpi pinnan. Aalto oli kuitenkin tämän hyväksynyt ja sanonut tämän kaltaisen vaivan näön jälkeen piirtävänsä takan uusiksi.
Kerrassaan upea kokonaisuus! Muotoilijana jäin ihailemaan ennen kaikkea työhuoneen valoisuutta, kodin tunnelmaa ja useita taideteoksia.